Haastattelimme Imatralla opettajana työskentelevää Titta Mylläristä nuorilta tulleiden kysymysten perusteella. Haastattelun aiheena on koulukiusaaminen, josta Myllärinen kertoo opettajan silmin meille nuorille.

Millä keinoin koulukiusaamista voidaan estää?
Mielestäni tärkeää koulukiusaamisen estämisessä on se, että koululla on selkeä toimintamalli, miten kiusaamista ennalta ehkäistään ja miten ilmenneeseen kiusaamiseen puututaan. Ehkäisyssä ryhmädynamiikan ja luokkahengen parantaminen säännöllisillä harjoituksilla, sosiaalisten taitojen harjoittelu, kaikenlaiseen epäasialliseen käytökseen tiukasti puuttuminen ja kiusaamisen seurausten käsittely, jotta jokainen ymmärtää, että kiusaaminen voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön.

Miten sinä opettajana voit tunnistaa koulukiusaamisen?
Oppilaantuntemus ja luottamukselliset välit oppilaisiin ovat todella tärkeät. Opettajien pitää tarkkailla oppilaiden välisiä suhteita ja käytössä kaikenlaisissa tilanteissa koulussa huomatakseen kiusaamiseen. Kiusaaminen on tahallista, toistuvaa pahanmielen aiheuttamista toiselle tilanteessa, jossa toinen ei pysty syystä tai toisesta puolustautumaan. Opettajien pitää keskustella kiusaamisepäilyistä luokanvalvojan kanssa, jotta luokanvalvoja pysyy kärryillä oppilaidensa asioista.  Tärkeää on myös se, että oppilaiden kanssa on sovittu, miten he voivat kertoa, jos heistä tuntuu, että tulevat kohdelluksi tavalla, mikä ei tunnu hyvältä.

Kuinka koulun henkilökunta voi auttaa kiusattua oppilasta?
Koulun henkilökunnan tehtävänä on pitää huoli, että ketään ei kiusata. Kiusatun on voitava luottaa siihen, että aikuiset puuttuvat kiusaamisen tiukasti ja tekevät kaikkensa, että kiusaamista ei tapahdu. On tärkeää, että koulun henkilökunta huolehtii, että kiusattu ei jää yksin. Hänen kaveri-/ystävätilanteensa pitää varmistaa ja hänelle antaa tukea luokanvalvojan/Kiusaamista Vastustavan-tiimin/kuraattorin/koulupsykologin tai terveydenhuoltajan toimesta. Kiusattua pitää suojella erityisesti niissä tilanteissa, jotka voisivat tuntua hänestä epämiellyttäviltä. Tuen pitää olla riittävää ja sitä pitää saadaan silloin, kun tarve on.

Keneltä kiusattu voi hakea apua?
Kiusattu voi hakea apua keneltä tahansa koulun aikuiselta. Kouluilla voi myös olla erityinen KiVa-tiimi tmv. , mikä hoitaa koulun kiusaamistilanteita. Myös kiusatun ystävä, luokkakaveri, huoltaja tmv., voi olla yhteydessä kehen tahansa koulun aikuiseen hakeakseen apua kiusatulle. Vakavasta kiusaamisesta olisi hyvä ilmoittaa suoraan rehtorille.

Miten sinä opettajana itse puutut kiusaamistilanteisiin? Kenen kuuluisi mielestäsi ensisijaisesti puuttua siihen?
Kuullessani kiusaamisepäillystä keskustelen kiusatun kanssa selvittääkseni, onko kyse kiusaamisesta. Jos on, teen ilmoituksen koulumme Kiusaamisen Vastaiseen-ryhmään eli KiVa-tiimille, jotka välittömästi ryhtyy toimiin lopettaakseen kiusaamiseen. Jos kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit, olen yhteydessä kiusatun huoltajiin ja kerron koulumme suosittelevan rikosilmoituksen tekoa. Mielestäni kiusaamiseen pitää puuttua ihan jokaisen koulussa. Vastuu puuttumisessa on viime kädessä aina aikuisilla.

Voiko kiusaaja rikkoa lakia ja kuinka matalalla kynnyksellä siitä ilmoitetaan lastensuojeluun tai poliisille?
Kiusaaminen täyttää usein rikoksen tunnusmerkit. Kunnianloukkaus, toisen omaisuuden luvaton käyttöönotto tai vahingoittaminen, pahoinpitely tmv. ovat rikoksia ja niitä pitää Etelä-Karjalan poliisilaitoksen mukaan käsitellä rikoksina. Rikokset kuuluvat poliisin selviteltäviksi ja siksi koulumme suosittelee aina huoltajalle rikosilmoituksen tekoa, jos vaikuttaa siltä, että kiusaamisessa on kyseessä rikos. Lastensuojeluilmoitus tehdään aina tarvittaessa. On tärkeää, että oppilaat ovat tietoisia siitä, että toisen ihmisen koskemattomuutta ei saa loukata ja että rikokset käsitellään rikoksina.

Minkälainen vaikutus mielestäsi koulun ”viihtyvyydellä” on kiusaamiseen?
Kouluviihtyvyys lisää oppilaiden hyvinvointia. Luokassa ei välttämättä kaikki kuitenkaan voi hyvin, mikä voi näkyä kiusaamisena. On tärkeää pyrkiä lisäämään kouluviihtyvyyttä, mutta se ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan määrätietoista työskentelyä kiusaamisen estämiseksi.

Auttaako rangaistukset kiusaamiseen, esimerkiksi jälki-istunto tai vanhempien tulo koululle?
Kiusaaminen on aina epäasiallista käytöstä. Epäasiallisesta käytöksestä pitää olla aina seuraamus. Lievemmät riitatilanteet voidaan selvitellä koulun sisällä esim. KiVa-tiimin pitämissä kasvatuskeskusteluissa tai huoltajakeskustelujen avulla. Vakavammat kiusaamistapaukset vaativat aina vakavampia toimia. Rikosepäillyistä tulisi aina seurata poliisitutkinta. Poliisi voi käynnistää sovittelun, mihin kutsutaan huoltajatkin mukaan. Koulun velvollisuus on turvata jokaiselle oppilaalle koskemattomuus ja oppimisrauha. Tarvittaessa kiusaajalle voidaan määrätä rangaistuksia, kuten jälki-istunto, määräaikainen erottaminen tai huoltajakeskustelu. Tärkeää on kuitenkin se, että rikoksia ei selvitellä kouluissa, koska rikokset ovat aina poliisiasioita. Itse uskon, että kiusaamisen estämisessä on tosi tärkeää se, että toimintamallit ovat selkeät ja niihin on koko koulu sitoutunut.

Kiusatun tilannetta pitää seurata pidempään, jotta voidaan varmistua siitä, ettei kiusaaminen jatku eikä ala uudelleen. Vastuu tästä seuraamisesta on aina koulun aikuisilla.

Haastattelija: Samu Kemppi
Haastateltava: Titta Myllärinen